Iniön kirkko

Ensimmäiset kirjalliset tiedot Iniön pitäjästä ovat vuodelta 1526, saarella ollut kappeli mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1554. Vuonna 1642 silloinen puinen kappeli Norrbyn saarella todettiin niin ränsistyneeksi, että uuden rakentaminen tuli ajankohtaiseksi. Uusi kirkko ostettiin valmiiksi hakattuna Sundista ja se rakennettiin nykyisen kirkon pohjoispuolelle Norröjenille, joka sijaitsi kuivalla paikalla ja jonne pääsi helposti veneellä, mikä oli vanhemmalle väestölle tärkeää.

Nykyinen kirkko rakennettiin vuosina 1797–1800 rakennusmestari Johan Ahlströmin ja hoviarkkitehti G. af Sillenin piirustusten mukaan kuuluisan kirkonrakentajan Mikael Piimäsen johdolla. Kivestä ja tiilestä rakennetun pitkäkirkon itäpuolella sijaitsee satulakattoista runkohuonetta matalampi ja kapeampi sakaristo ja länsipuolella kolmikerroksinen kellotorni. Kirkko vihittiin käyttöön kesäkuussa 1801 ja se sai nimen juuri syntyneen prinsessa Sofia Wilhelminan mukaan. Valitettavasti kirkko paloi pitkänäperjantaina 1880 ja sekä katto että sisustus tuhoutuivat täysin. Kirkon sisustus uusittiin uusgoottilaiseksi lääninarkkitehti C.J. von Heidekenin piirustusten mukaan. Von Heideken suunnitteli myös nykyisen saarnastuolin ja alttaritauluksi hankittiin W. Munsterhjelmin vuonna 1907 maalama paimenten kumarrusta kuvaava maalaus.

Vuonna 1939 kirkkoon ostettiin Paraisten kirkon vanhat, vuonna 1862 rakennetut urut. Vuosina 1967–68 kirkossa suoritettiin korjaustöitä ja sisustus uusittiin osittain. Kirkkoon asennettiin sähkövalot ja keskuslämmitys sekä lattia uusittiin. Urkuparvi purettiin, vanhat urut siirrettiin kuoriin ja korvattiin uusilla Hans Heinrichin rakentamilla uruilla vuonna 1969. Istumapaikkoja kirkossa on 120.