Nötön kirkko

Kirjallisissa lähteissä Nötön kappelikirkko mainitaan ensimmäinen kerran vuonna 1657. Kyseinen kappeli on mahdollisesti sijainnut Mattsbackenilla lähellä nykyistä asutusta. Uuden kappelin seinät pystytettiin vuonna 1664 nykyiselle Kappalhomenille. Osa rahoituksesta saatiin kreivitär Maria Sophia de la Gardielta, joka oli seurueineen pelastunut jouduttuaan merihätään Lökholman lähellä lokakuussa 1664. Nötön itäpuolella asuvien saarelaisten mielestä kirkkoon oli kuitenkin liian pitkä matka ja siksi päätettiin rakentaa uusi kappeli Nötön saarelle. Nykyinen Abrahamin-kappeli valmistui vuonna 1756 ja seuraavana vuonna Nauvon kirkkoherra Abraham Miödh vanhempi vihki kirkon käyttöön. Miödh oli myös osallistunut kirkon rakennuskustannuksiin ja kirkko nimettiin hänen mukaansa. Rakennustöitä johtanut turkulainen kirvesmies Hinric Walli ehti kuolla ennen kirkon valmistumista rakennustöiden aikana saamiinsa vammoihin.

Kirkko on korkea aumakattoinen, pitkänomainen, kahdeksankulmainen, sisältä puuholvattu. Kirkon länsipäässä on eteinen ja luoteiskulmassa on vuonna 1870 rakennettu sakasti. Alttarimaalauksen on maalannut Gustaf Lucander, joka on myös maalannut länsiparven rintamukset. Saarnastuolin on valmistanut turkulainen Johan Lindstedt vuonna 1756. Kirkon pohjoisseinällä on tuntemattoman miehen muotokuva noin vuodelta 1760, jonka on arveltu olevan saksalaissyntyisen kirkko- ja muotokuvamaalari Johan Georg Geitelin maalaama.

1900-luvun alussa suunniteltiin kirkon myymistä Turun kaupungin historialliselle museolle ja Lars Sonck teki jopa luonnostelman uudelle kappelikirkolle Nötöön. Nötön asukkaat päättivät kuitenkin vuonna 1928 pitää vanhan kirkkonsa ja kunnostaa sen, mikä tapahtuikin 1930-luvulla. Kirkkoa kunnostettiin edelleen sen 200-vuotisjuhliin vuonna 1956. Kirkkoa on viimeksi korjattu vuonna 1971, jolloin se punamullattiin ja sisämaalaus restauroitiin. Nötön viimeinen oma pappi Emmanuel Sonck hukkui huhtikuussa 1803 pudottuaan jäihin saarnamatkallaan. Siitä lähtien papit ovat tulleet Nötöön Nauvosta.