Nauvon kirkko

Kirkkolaidun 1, 21660 Nauvo

Nauvon kirkko

Nauvon keskiaikainen harmaakivikirkko sijaitsee mäenrinteellä, niin sanotulla Kirkkomäellä, Nauvon toisella pääsaarella Isolla-Nauvolla (Storlandet). Kolmilaivainen salikirkko on omistettu Pyhälle Olaville. Kirkon rakennushistoriasta ei liiemmälti ole kiistelty, se on kaikkien kirkkoa tutkineiden historioitsijoiden mukaan rakennettu 1430-luvulla. Kirkon pohjoispuolella sijaitseva pikkukirkko rakennettiin 1600-luvun puolivälissä alun perin hautakappeliksi, mutta toimii nykyisin kastekappelina. Alun perin Finckenberg-suvulle kuulunut hautakappeli rakennettiin 1700-luvun lopulla kirkon pohjoispuolelle, mutta toimii nykyisin varastona. Kirkon luoteis- ja koillispuolella kirkkomaalla sijaitsevat 1700-luvulla rakennetut luuhuoneet. Kirkkotarhan luoteispuolella mäen päällä on vuonna 1751 valmistunut kellotapuli. Kahdeksankulmainen kellokerros on rakennettu myöhemmin.

Kirkon alkuperäinen 1400-luvulta peräisin oleva alttarikaappi on nykyisin Kansallismuseossa, samoin kuin kuori-ikkunan pyhää Olavia ja pyhää Erikiä kuvaavat 1440-luvun ruotsalaiset lasimaalaukset. Lasimaalausten kopiot ovat peräisin 1900-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneltä. Ainoa kirkossa jäljellä oleva keskiaikainen puuveistos on 1400-luvun triumfikrusifiksi. Kansallismuseoon on siirretty niin ikään myös Suomen vanhin säilynyt urkusoitin 1660-luvulta, niin sanottu Nauvon positiivi. Nykyiset urut ovat vuodelta 1791. Kirkon nykyinen saarnastuoli on lääninarkkitehti C. J. von Heidekenin piirustuksiin perustuva turkulaisen Johan Westlingin valmistama vuodelta 1870. Aikaisempi saarnastuoli oli saatu lahjaksi vuonna 1621 ja se lahjoitettiin vuonna 1894 Turun kaupungin historialliselle museolle, jossa se paloi sodan aikana vuonna 1941.

Keskiaikaisia ja 1600-luvun kalkkimaalauksia on lähinnä holveissa, muutamia on jäljellä myös seinissä ja pylväissä. Osa maalauksista on tarkoituksellisesti poistettu 1870-luvun kalkituksen yhteydessä. Maalaukset ovat yksinkertaisia, niin kutsuttuja rakentajamaalauksia. Kirkon pohjoisseinällä on K.H. Finckenbergin perikunnan lahjoittama, R.W. Ekmanin maalaama mukaelma da Vincin Viimeisestä ehtoollisesta vuodelta 1850. Kastekappelissa sijaitsee Ehtoollisen asettamista esittävä Gabriel Gotthard Sweidelin maalaus vuodelta 1792.


Sijainti kartalla